keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Eilinen


Untitled


Se nainen oli mukava ja mä huijasin sitä.
Enmä oikeesti oo WWF:n kuukausilahjoittaja, vaikka haluaisin kovasti.
Mä tarviin omat tulot ensin. 
Otan vaikka saimaannorpat mun kylpyammeeseen asumaan.

Tilaan mäkkäristä pahan kahvin ilman kantta.
istun siinä minuutteja,
sitten kävelen steissille.

Mun viereen istuu
kolme miestä
ne puhuu kieltä, jota en ymmärrä.


Poistun.

Odotan lapinpoikaa
kohta se tulee

Mulla on ollut niin ikävä.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

mies




se mies  oli varmaan ihan mukava

ehkä se vaan oli yksinäinen

silti me naurettiin sille

tänään koin palan onnea
maustamatonta jugurttia ja marjoja


perjantai 7. maaliskuuta 2014

Naurava poika



Naurava poika istuu mun vieressä, 
mä juon hiljaa valkoviiniä
Humallun.
ei mun pitäny ku ottaa yks ja mennä kotiin.


keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

pistetään elämä risaseks









ei ollu kokoa 43, jouduttiin ottamaan koko isompi.
nyt on aamutossut, hienot siniset missä on raitoja.
Niillä voi tassutella aamukahville, ne on hyvät sun jalassa.

*pistetään elämä risaseks, mennään ensviikolla syömään ulos*
sä sanoit mulle pilke silmäkulmassa.
meidän yhteinen aika on kuitenkin rajallinen vain.

Aurinko pistää mun silmään, aurinkolasit on jääny kotiin.
kevättuuli hyväilee mun ihoo.

mä oon niin onnellinen täällä
teidän luona.



tiistai 4. maaliskuuta 2014

Ajatuksia



 Mun suu on niinkuin autiomaa, päätä jomottaa..
Välillä tuntuu että saan migreenin pelkästä ajattelemisesta.
Mun jalat ei kanna.
Asfaltin kivet raastaa mun rikkinäisiä kengänpohjia.

Tulee unenomainen fiilis kävellä tyhjillä kaduilla ja kuunnella leffamusaa.
Katuvalotkaan ei oo syttynyt päälle. Kaipa säästetään taas sähköissä.

Mä kävelen sen koulun ohi, joka on ihan autio. Noh, ei kai kukaan puol seittemältä illalla koulussa olekaan.. Mut kuulen silti lapsien äänet ja pystyn kuvittelemaan pienet ekaluokkalaiset hyppimässä kuralätäköihin. Onnessaan.

Vanhemmat tulevat hakemaan, vähän aikaa ne on vihasii mutasista haalareista.
Ne laitetaan pyykkiin ja toivotaan sormet ristissä että ne kerkee aamuks kuivuu, koska toisissa ulkovaatteissa on repeämiä.. se oli se naapurin Lasse, jonka takii niihin tuli paljon reikiä. ei se tienny et ne oli liian pienet sille.

Loppujen lopuksi äiti ja lapsi istuu viltin alla ja lukee Peter Pania. Eikä se haluu kasvaa isoks, vaan
unelmoida siitä kun voi olla täysin painoton
ja lentää rengaskeinulla avaruuteen.